sunnuntai 18. elokuuta 2013

Syksy saa...

... mutta mie en.

Tae se kyll riippuu hyvinnii paljon siitä jotta mistä on kyse. Jos on kyse metän antimista niin niitähän Pikku Piru kyllä suap ko männöö mehtään. Ja rellukoeta jo sainnii liki seittemisen litroo putsattuna ja pilikottuna. Ja marjapuskat kuhtuu myössii kerreejee. Koht pittää laettoo mehupannu porisemmaan. Viel se mehtäkkii kuhtuu muita sienijä ettimmään.
Jos kyse on töestä, niin sihin suap sannoo jotta vähhiin käyp ennenko loppuu. Se olis niinko kuus työpäevee, kaks lomapäevee ja kaks tyky-päevee jälellä. Ja sit loppuu tää pesti jos ei ihmeetä tapahu. Pitäkeehän peukkuja pystyssä notta Pikku Pirun työt jatkus.
Jos kyse on siitä arjen jakajasta elikkä siitä miehen mallista talossa, niin sen suhteen Pikku Piru on heittännä lopullisesti huaveet nurkkaan. Pittää hyväksyvä tosiasiat ja totutella elämmään yksinnään nuo vanhuuven päevät. Kaepa nuo musikat huolen pittää sit vanhasta äetistään aekannaan vaekka välillä kyllä tuntuu notta sehhiin on turha toevo.

Se ko on iskennä tuo teini-ikä tännehiin torppaan ja uhma vaehtu lennosta murkkuankstiin. Ja sen sae tuas eelessä päevänä tuta. Mutta jos tästäen viel henkissä seleviää. Ja tuon toesennii murkkuvaeheen viel sit aekannaan tappelloo läpi. Kyl mie viel muistan omannii murkkuaekaen ja vaekiaahan se ol, ei siinä mittään. Vuan mistäpä minnuu rankastaan ko kohta kakstoesta vuotta oon tapelna tuo esikoesen kanssa.

Muuton onki Pikku Pirun kesä männy vaohilla ja reissuttukkiin on. Käötiin häntä kotpuolessa tuolla Pohjos-Karjalassa itärajan tuntumassa. Mukava ol reissu kaekin puolin. Tutustutin musikat ommiin lapsuuven maesemmiin vähän paremmin ko aekasempina vuosina. Musejo kuulu joka reissuun ja PikkuKilikii melekeen joka reissuun. Vuan nyt käötiin kattelemassa pielisenrannan uimappaikat joessa äetkii lapsena ruplas. Ja koskikiin käötiin voemalaetoksinneen kahtomassa, kuohut ol vuan vähissä ko sieltäkkiin ovat valuttanneet vettä tohon Saimaaseen. Pinta laskenna Pielisessä aenahiin 45 senttii.
Sittehän myö käötiin sivistymässä ihan piäkaapuntissa. Korkeesaari ja Linnamäki tul kierrettyy myötä ja vasta päevään ja vähän siltä väliltäkkiin. Piä ol pyörällä viel par päevee sen jäläkee. Olhan meitillä totellinen syykin tohon huvireissuun. Se ol tuas nimittäen se Töölön keikka tytsyllä. Ravattaan parin vuon vällein siellä halkiokontrollissa. Se on sit tuas reissu eessä 2015. Ja sitä enne iso urakka esissä oikomisrautojen kanssa ko hampaita o liikoo ja yks hammas viel viäritäpäenkii :(

Mut siinäpä sitä tuas olkii kuulumisia. Pikku Pirun Paja on suanna kesän aekaan tehtyyn yhen tillaustyönnii valmiiks. Ee vuan viel oekeen tiijä mittee sitä kehtoo maksuva pyytee tältä setiltä ko tillooja osti toesen lankakerän ihe valamiiks tillausta tehessään:




Että hyvvee syyskessee ite kullekiin
:)