torstai 26. joulukuuta 2013

Koska meillä on joulu...

... kyseli dementikkokkii.

Pikku Piru siirty välillä puikoesta ja langoista leipommaan lapsosille joulumieltä:




Noh, joulumieli ehken olna hiukka hukassa Pikku Pirulla työhuoliin taatta mutta kuitenniisa, Tahvananpäevään piästy tällähhiin mielalalla. Työrintamalla mennään notta hiljaselolla, lomapäevät menossa ja vuojen alusta tuas työttömän leipee tarjolla. Ympärpyöreitä puhhuuvat mut kukkaan ee mittään varmoo sanele. Töetä kuitenniisa olis niin jotta toeset niihin hukkuu. Se on notta valtion miärärahoista nytte kiinni Pikku Pirun työt. Elikkään mieltä muahan vettää ko uattelloo, notta laskuja kyllä ropissoo postilootaan, vuan millonka sitä rahhoo tuas suapi niin se on herran haltuun juu.

Vuan pittää sitä jostaen illoita miunkii ja pienistä ne ilot on irki revittävä näenä päevinä. Ilon aehetta antaa kuitenniisa se huomijo notta tuostaen peukalon riähkästä viel peukalo kehkeytyy. Vähin erin se on lopulta kuntootunna sihin jammaan notta huitasin tossa viijessä illassa neulova kummipoijallein villasukat ja lapaset joululahjaks. Jotta kohta sitä ko on tuas aekoo, niin puikot senko kilkattaa tuas. Niin paljon ko ottihiin päihän ko jäi puolet suunnitelluista joululahjosta tekemäti tuon peukun takkii. Notta tiältä se Pikku Piru tuassiisa voemiinsa piässöö ja työntää nokkasa kohti tulevaa.

Että uutta ja parempoo vuotta outellessa

Hyvvee loppu vuotta kaekilleen!

P.S. Ol se Pikku Pirukiin jonnii verran kiltti olna ko lahjuksiahi sae. Pukilta häntä pyysin yhtä aenotta lahjoo ja sen mie saennii (ja muutaman muunnii). Ja tää on justiinsa eekä melekeen:

perjantai 8. marraskuuta 2013

Itku potku raivaria...

... tae melkeen silleensä.

Nyt ee naarata eekä paljjoo hymmyylytä. Se nimittäin Pikku Pirun peukalon paraneminen kestää sitten piiiitkäään. Sitä käötiin niätsen ihan ortopedilla näyttämässä (ja ol muutos kommee ortopedi ;) ) ja tuomijo suatiin lopulta. Ee oo sen vuarallisempi ko ruhjevamma luukalvossa ja nivelessä. Paraneminen kestää usseemman kuukauven muutonkin ja miulla ekstra pitkään tuo hiijen synnynnäesen rakennevijan takkii. Itekseen onneks parannoo ja kipukeeliä pittää mättee kaks kertoo päevässä. Jumpata pittää peukkua, joten Pikku Piru heiluttelloo peukkua eesssun tuassun ja ympär minkä kerkee. Vuan ko ee aena muista missä kohtoo se raja männöö ja sit sätkässöö ko sähkärin iskis. Urheella suap ko pikkasen varroo ja teippovvaa kunnolla. Eniten täsä nyt ketuttaa ko nuo kästyöt pittää pittee viel jonnii aekoo hyllyllä. Kiellettyy se ee oo mut ko ee siijä ottoo kunnon neulomaotetta niin on se jonnii verran vaekiata. Vuan jos mie viel tästä kykenen nuita lahjoja tekemmään.

Mutta sitä päevee uotellessa

Hyvvee viikonloppuva vuan 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Sataa sataa ropisee...

... ja on niin pimmeetä notta väkisin väsyttää. Mihin se pien talaven alaku oekeen katos? Ja justiinsa ko miun Tino-pojulle vaehettiin talvitossut alle. Vuan ol se kuitenniisa hyvä notta vaehettiin viime viikolla. Käytiin näjetsen reissussa tuolla pohojanmualla  ja siellähäntä ol jo ihan kivat liukkaat ja luntakkiin vähän tullunna. Eepä tarvinna peljätä suotta. Vaekka olhan tuolla tien piällä tuas niitä onnettommii urveloita, jotka eevät ymmärrä mistään mittään etenkään varovaesuuvesta ja kanssa autoolijoiden huomioimisesta. Sen verti älyttömmii ohitkuksii sae tuassiisa totistaa matkalla. Vuan henkissä ollaan takasin kottiin piästy.

Sivistyttyäkin tul reissussa. Kaustisillahan myö niinko oltiin systerin luona vuan käötiinpä myö sit siinä vieressä Vetelissä ihmettelemässä. Siellä yhen kaopan kylymäkuapilla sitte remahin nauruun. Ee se tietty naurunaihe ehken ou se mitä mie näen mut kyl se vuan tahattomasti naoratti. Siel ol niätsen kylymäkuapin kylessä sellanen ilimotus jotta pit ihan kuvata:





Se ee oo naurunassii ko nuille musikoille alkkohoolija välitettään, vuan tuo iteja laittoo Justiina siitä muistuttammaan, niin se se pist Pikku Pirun hörähtelemmään. Jos se vaek vähän aottas asijoo :)

Muuten ee kyllä Pikku Pirruu kauhiasti oo naoratellu eekä pahemmin hymmyilytäkkään. Töetä tehhään ja saeraslommoo vältellään vuan taetaa se kolomannen kerran liäkärille viijä tään muijan. Viime viikolla kävin työterveyvessä ja nyt ottivat sitten kuvija tosta heittiö peukusta. Mittään ee kuvista löötynnä ja eppäilivät notta jänne on tulehtunna ja ehken vähän vijottunna. Miäräsvät viikon särkyliäke kuurin ja mahollisimman vähän rasitusta. No, viikon ol liäkitys Pikku Pirulla hollillaan ko veteli par tabua päivässä vuan eepä nuo mitkään kivut loetolla pysynneet. Niin koski häntä peukalloon ko piähän ja selekäänkin koko kuurin ajan. Eekä oo peukalo kunnossa ee. Ja joululahjat pitäs häntä suaha tehtyyn ja tillaustahin pukkas reissulta. Suas nähä kui tässä viel käyp. Neulominen ko ee oekeen tunnu olevan paras mahollinen tekeminen justiinsa nyte. Vuan siitä huolimatta ja hampaat irvessä saen valamiiks ne elämäni toisiks ouvoimmat lapaset:




Ja tytsy tykkää. Joskin sano notta pittää opetella käöttämmään :) Tarkotus olis häntä neuloo toiset paksummasta langasta joululahjaks. Ja viel sukat sammaan aiheeseen ;)

Mutta eeköhän se olna tuas tässä ne tärkeemmät. Pikku Piru ruahaa kohta ihtensä mukuloetten kanssa ruplautummaan ja saonommaan tuonne meitin ylellisseen virkistäätymiskeskukseen elikkään Anttolanhovviin ;)

Syyssatteista huolimati nauttikkaahan viikonlopusta

:)

perjantai 11. lokakuuta 2013

Paistaa se päivä risukasaankin...

...ja onni potkii persauksille.

Nimittäen notta Pikku Piru on tuassiisa Valtion leipää "lusimassa" ;) Ehtimpä olla tuas sen kuukkauven kotona työttömänä ja johan ne perrään soettivat. Kysyvät notta tuutko takas vae ootko jo tottunna löhhöillyyn. Mitteepä luulette Pikku Pirun vastanneen? Ehän tää tietennii oo ko tuas kolomen kuukauven pesti mutta näenä aekoina kaik on otettava vastaan mikä annettaan. Pätkälle pätkätöetä niih ;) Elikkään sitä ollaan tuassiisa Oikeusministeriön palkkalistoella ja vuoten loppuun asti. Tilantteet ellää ja muutoksen tuulet puhaltelloo tuolla toimistolla päen. Vuoden vaihteen jälkeen se onnii sit Mikkelin oikeusaputoimiston tilalla Etelä-Savon oikeusaputoimisto. Notta ehän sitä tiijä mittee se tuas poekii meitille. Oon naoranna notta saen ensteks oekeen jalan valtion ove rakkoon, sit hivutin sinne oekian kankun ja nyt työnsin jo vasemman koevenkin :) Kahottaan luikahanko joku päevä kokonnaan siitä ovesta sissään.

Saenhan mie jottain tehtyykin sen "loma" kuukauven aekana vaekka se peukalo olkii paketissa. Ehän tuo oo vieläkkään kunnossa vuan nyt ee arvoo liäkärriin pahemmin männä tuon taatta. Se suattas olla peukalo tuas paketissa ja saeraslommoo. Ja sillo mie ottasin kyl itkupotkuraivarit. Mutta kuitenniin, saen tehtyy yhen erikoisimman tillaustyön. En oo viel tuollassii tehnä ja aeka koomisen näköset ne on mutta tuotekehittely ol tarkkoo. Tillaaja suunnittel ne ja toimitti kuvan kätösistään ja tässäpä se lopputulos sitte on: lehenjakajan lapaset

 Tillaaja ei oo viel sovittanna näetä mut on kyl kuvan nähnä.

Ja erikoeset neulleet sarja jatkuu. Tekkeillä on niäs tytsylle ratsastuslapaset. Sellasiakkaan en oo ennen tehnä joten suapa nähhä millaset niistäkkää tulloo.

Notta sellastapa sitä tuassiisa.
Syksyistä viikonloppuu ite kulleekkiin

:)

tiistai 24. syyskuuta 2013

Tylsyyksien tylsyys...

... ja kurjuus kumminkin.

Pikku Piru joutu näjetsen "sairaslomalle". Ee tarvii ottoo kutimia kässiin viel parriin päevään :( Se jotta ee alakana parantuu se vasen peukalo. Ee vissiin oekeen asijoo aottana ko neuloo väkersin enkä piitanna jotta peukkuun koskoo. Pithän se sit antaotuu mennä liäkärille, kipsimestarille suoraan. Miäräs peukulle täyvellisen levon viikoks ja sano notta, jos ee sit oo vieläkkään parantunna, niin takasi ja sit huastellaan kirurginnii kanssa. Paha on olna paikka ja tuskoo on tiettännä pittee kutimet sivussa vuan joskus pittää Pikku Pirunnii uskoo. Sen puolleen eepähän nuo tohon vasempaan kätöseen paljoo iskostuskaan:





Piässä kihissöö sennii sata visiota ja joululahja itejata vuan ko ee niin ee. Sen suatte uskoo jotta ko tuas puikot kätteeni suan niin kilinä alakaa käyvä. Mie oon niin tylsistynnä ja pitkästynnä viime päevät. Ulkonahi olis vaekka mitä tekemistä. Jottain kuitennii ehätin suaha valmiiks ennen "sairaslommoo". Tunika Novitan ohjeella ja 7 veljestä langasta. Lapaset o Keski-Pohjanmaan mallia, lankan vaehoin 7 veljekseen ja värittii harmaasta vähän ilosemppiin:




Jotta näillä männään syksyy etteenpäen

:)

perjantai 13. syyskuuta 2013

Minkä urheilussa voittaa...

...sen terveydessä menettää.

Ja niinhän siin tuas kävi Pikku Pirulle notta urheiluvammoo se pukkas. Kävin häntä pelloomassa pesäpallova tossa toissa päevänä. Ehän siinä muuten mittään vuan olimpa häntä lukkarina. Ja kui ollakkaan ykkös vahti sattu olleen oekeen nasakka heittäjä (ja serkkupoejan pahalaenen kaeken lisäks). Tulla napsahti kaks kertoo sammaan peukalloon se pallon pahalaenen. Ja aikasta lujjaa tulkin. Peukku ol turtana ja tohjona vuan peli jatku silti. Nätistihän se alko jo siinä sinertää ja näöttihän se turpoovanki pikkasen. Kotia ko tul niin jomotti ihan kivasti. Elikkä tässä ollaan ny sitten par päevee ollunna peukku paketissa. Ee se ennee turvota vuan mustoo löytyy ympär peukkuu. Ee sihin koskekkaa ennee muutako sillo ko yrittää jostain ottoo kunnolla kiinne. Mut neulomista se ee oo estännä :)

Tässä pukkookin tuassiisa nuita joululahjavisijoeta piähän. Suapa nähhä kui sitä kerkee kaeken totteuttoo. Kohta piässöö jo ens mäestä alottammaan ko tuo oma neule onnii jo viimestellyy vaelle valamis. Se notta kannattaa muutos joskus kokkeella iha vuan tuurilla onnistasko. Ellikkä Pikku Piru heetti tuolla nuamakirjassa yhessä ryhmässä ilimoolle jotta tarvihtas tyroksii. Ja het yks mukava setä ilimottel notta hällä olis. Nii vaehto tyroksi ja kahveepaketti omistajii. Saen häntä viimenniin kätevän apulaesen näehin kästyöhommiin.

Että siinäpä ne on samassa kuvassa uus apuväline ja rojekti sekä Pomo. Mie sanon kissille notta se ee oo siun makkuu alusta eekä kynssiinterotus laata. Ja mitteekä tek kissi? No niinpä nii:


Että eepä muuta ko hyvvee viikoloppuu vuan

:)

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Syksy saa...

... mutta mie en.

Tae se kyll riippuu hyvinnii paljon siitä jotta mistä on kyse. Jos on kyse metän antimista niin niitähän Pikku Piru kyllä suap ko männöö mehtään. Ja rellukoeta jo sainnii liki seittemisen litroo putsattuna ja pilikottuna. Ja marjapuskat kuhtuu myössii kerreejee. Koht pittää laettoo mehupannu porisemmaan. Viel se mehtäkkii kuhtuu muita sienijä ettimmään.
Jos kyse on töestä, niin sihin suap sannoo jotta vähhiin käyp ennenko loppuu. Se olis niinko kuus työpäevee, kaks lomapäevee ja kaks tyky-päevee jälellä. Ja sit loppuu tää pesti jos ei ihmeetä tapahu. Pitäkeehän peukkuja pystyssä notta Pikku Pirun työt jatkus.
Jos kyse on siitä arjen jakajasta elikkä siitä miehen mallista talossa, niin sen suhteen Pikku Piru on heittännä lopullisesti huaveet nurkkaan. Pittää hyväksyvä tosiasiat ja totutella elämmään yksinnään nuo vanhuuven päevät. Kaepa nuo musikat huolen pittää sit vanhasta äetistään aekannaan vaekka välillä kyllä tuntuu notta sehhiin on turha toevo.

Se ko on iskennä tuo teini-ikä tännehiin torppaan ja uhma vaehtu lennosta murkkuankstiin. Ja sen sae tuas eelessä päevänä tuta. Mutta jos tästäen viel henkissä seleviää. Ja tuon toesennii murkkuvaeheen viel sit aekannaan tappelloo läpi. Kyl mie viel muistan omannii murkkuaekaen ja vaekiaahan se ol, ei siinä mittään. Vuan mistäpä minnuu rankastaan ko kohta kakstoesta vuotta oon tapelna tuo esikoesen kanssa.

Muuton onki Pikku Pirun kesä männy vaohilla ja reissuttukkiin on. Käötiin häntä kotpuolessa tuolla Pohjos-Karjalassa itärajan tuntumassa. Mukava ol reissu kaekin puolin. Tutustutin musikat ommiin lapsuuven maesemmiin vähän paremmin ko aekasempina vuosina. Musejo kuulu joka reissuun ja PikkuKilikii melekeen joka reissuun. Vuan nyt käötiin kattelemassa pielisenrannan uimappaikat joessa äetkii lapsena ruplas. Ja koskikiin käötiin voemalaetoksinneen kahtomassa, kuohut ol vuan vähissä ko sieltäkkiin ovat valuttanneet vettä tohon Saimaaseen. Pinta laskenna Pielisessä aenahiin 45 senttii.
Sittehän myö käötiin sivistymässä ihan piäkaapuntissa. Korkeesaari ja Linnamäki tul kierrettyy myötä ja vasta päevään ja vähän siltä väliltäkkiin. Piä ol pyörällä viel par päevee sen jäläkee. Olhan meitillä totellinen syykin tohon huvireissuun. Se ol tuas nimittäen se Töölön keikka tytsyllä. Ravattaan parin vuon vällein siellä halkiokontrollissa. Se on sit tuas reissu eessä 2015. Ja sitä enne iso urakka esissä oikomisrautojen kanssa ko hampaita o liikoo ja yks hammas viel viäritäpäenkii :(

Mut siinäpä sitä tuas olkii kuulumisia. Pikku Pirun Paja on suanna kesän aekaan tehtyyn yhen tillaustyönnii valmiiks. Ee vuan viel oekeen tiijä mittee sitä kehtoo maksuva pyytee tältä setiltä ko tillooja osti toesen lankakerän ihe valamiiks tillausta tehessään:




Että hyvvee syyskessee ite kullekiin
:)

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kesällä kerran...

... ja toisenkin.

Pikku Piru ei oo joutannu bloggaamaan ja vähän jiännä nuo tehtailutkin puol tiehen. Visijoita kyllä riittäs vaikka kui mut se aika, se aika. Työt rajottaa kummasti nuita vapaa-ajan harrastuksia.

Tillauksia ei oo vastaan pahemmin otettu eikä mainostettu. Yhen tillauksen oon tehny puolivalmiiks. Lupasin neuloo vauvan myssyn, se on päättelyä vaille valmis (ollu jo jonnii aikoo) ja meinasin tehä sihin yllärinä lisukkeeks tumput ja töppöset. Se olis lankoja vaille valmis homma. Onneks tillauksen toimittamisella ei olna kiirus ko laskettu aikahhiin on elokuussa vasta.

Ommiin hommiin on kanssa tulna taukova mutta sain mie valmiiks just parahiks tytsylle kevätjuhlaan sen mekon. Ol tytsy tyytyväinen mekkoon ja niin ol Pikku Pirukin. Kasvunvarraahi on mekossa jotta ee tarviha ruveta het ens vuonna uutta värkkeemään.Tällänen siitä sitte tul:





Pikku Pirun pitäs ehättöö mehtäänni tässä lähi aikoina. Se alkaa nuo rellukat olla valmiita poimittavaks. Käytiin mamman kanssa pessee mattoja tossa viikko sitten ja eukothan ee oo jouten ies ootellessaan mattojen valumista. Myöhän otettiin ja kerättiin siitä vierus metiköstä par litroo rellukoita.

Jotta eeko mehtään vuan immeiset. Jotta näillä mennään

Heinäkuista kesää kaekille

:)

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Niiskutaniis niskuttaa saa...

Voe niiskuta niiskuta. Se sitten jotta iski flunssaa Pikku Piruunkin. Johan myö tietty ollaan ton flunssan kanssa kättä viännetty viime syksystä lähtiin ja nyt se sitten selätti miut. En ihan helpolla periks taueille anna mut nyt oli pakko antaa. Ol viisaampoo jiähä kottiin sohvan nurkkaan niiskuttammaan lehvojen parriin ko lähtee töihin känisemmään silimät verestäen ja nokka punottaen. Sitä ois suattanna tiskin toisella puolen asiakkaat kahtoo jotta "Jaaha, se on sitte sihteeri alottanna vapun vieton hyvissä ajjoin". Ja ko ei oekein tuo järkikultakkaan tunnu juoksevan nytten, enämpi tunttuu nilikuttavan ko täe tervassa.

Vuan vieläkkiin tuo flunssa enämpi niinko kiusovvaa minnuu, on häntä niinko niskanpiällä mut kuitenniisa ei oo. Nokka niiskuvvaa ja köhityttää, poskkiin pakkovvaa ja vissiin jo tonne piähännii. Kuumetta ko se rietas ee miulle oo nostanna ennee vuosiin. Paleltelloo vuan ja laskoo alilämmölle. Kittuuttaa juutas vuan. Ee oo jaksanna kästöetäkkään värkätä vähhään aekaan. Suap tuo vappukkiin Pikku Pirun puolesta olla ja männä. Enpä häntä liiemmin oo juhlinnakkaa koskaan ja mukuloitten eholla männy viimeset kakstoesta vuotta. Vuan nyt taetaa jiähä ne pallojenki puhkumiset toesille, suattaa henki loppuva tae tulla yskimällä täötetyt pallot. Siin tietty oliskii uus renti iteja.

Vuan nyt Pikku Piru taetaa kömpii tuasiisa tonne sohvan nurkkaan ja toevottelloo kaekille:

OEKEEN HAOSKOO VAPPUVA!

;)

P.S. Sitä kessee outellessa:

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kevät toi, kevät toi...

Niin että mitteepä toi tullessaan muuta ko pihahommat ja sen hulluuven ;) Takapihhoo piäs viimeenkin ruapsuttelemaan ja kissit naotiskel antaamuksella ulkoilusta. Tasan sihin asti ko otin niijjen harjan esille tarkotuksena vähän siistata tuo turkki kevväisempään näkköön. Sillon läks ja piilloon. Kollipojalta sain lopulta ies vähäsen lintuloille pesän rakennus materiaalia.

Takapihalla pilkottaa jo reippaat raparperin alut, ponkasin ne torstai uamuna. Ja ko pikkasen mustaherukka pensasta hipasin niin tul vieno herukan tuoksu jo nennään (vai liekkö kuvittelin koko jutun). Torstaina näjin työmatkalla yhellä pellolla joutsen pariskunnan ja illasta viis kurkija lenteli meitin talon yläpuolella. Tuossa pihhoo kuoputellessa suunnittelin vähän uusia juttuja. Siis tuonne takapihalle nääs. Ajattelin näjetsen josko siirtäs yhtä omenapuun taenta, mistee hää liennöö alun alkujjaan pihalle tulna. Joko se on tuon miun kiäpijöomenapuun penikka tahi sitten muualta lennähtännä tohon pihalle. Kuitenniisa hää on kasvanna vaivihkoo niin isoks et se pit jo viime kesänä vaehtoo tilapäesesti paremppaan paekkaan. Ja nyt olis esissä uus vaehto. Ja sithän miulla on olna suunnitelmissa jo pitemmän aekoo tehjä pihalle sellanen pien "koristelampi", sen mie kyl nyt lopulta totteutan.

Kevät toe mukannaan rahan kuluvakkiin. Viime sunnuntaina pistäyvyttiin mukuloitten kanssa kaupuntissa ostelemassa pikkasen kenkijä. Poitsu ko pisti kasvuvaihteen tuas piällensä. Pit ostoo jalis nappikset, lenkkarit, sisäpelikenkät ja kumisuappaat kerralla ja tytsylle viel lenkkarit. Nappisten suhteen käö uskomattoman hyvä tuur, ne suatiin kirpparilta eurolla. Vuan muut kenkät tul maksammaan melekeen sata eurova yhteensä vaek ol alennus kuponkijaki. Ja nyt viel pitäs häntä ostoo uuvet pyörättii mukuloille. Noh, niissäki turvauduttaan käytettyihin vehkeisiin mutta kuitessiinki niihinki männöö muutama satanen rahhoo. Ee oo ain halapoo huvija olla kahen kasvavan esimurkun yh-äeti. Vuan onneks ne on kasvatettu jo vauvvoista asti kierrätysperiuatteeseen. Iliman kalliita huipputuotteitakkii selevii henkissä ;)

Tässä ko tää kevät ny tulloo kohinalla niin esittelempä yhen lahjan jonka tehin marraskuus kaverille synttäri lahjaks. Soppii niin kevvääseen tuo väri ja ko lahjan suaja oottelloo kovasti kessee jotta piäsöö kunnolla lahjoosa käyttämmään.


Jotta eekun pihahommiin immeiset kevväästä naottimmaan
:)

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kevättä ilmassa

Se on notta kevättä pukanna tuas tulemaan. Aenaski tuon rapakelin muodossa. Yö pakkaset on onneks olna viel vallassa ja ihan mahitonta röpäkköö ei viel ou olna. Mut pikku hiljoo alkaa tuo piha olla sellasessa kunnossa että venettä tuas kaevattaan.

Pikku Piru kävi tuas kevvään kunniaksi ihmettelemässä Käsityömessuja ja antiikkimessuja viime viikonloppuna. Ja ihmettä ol jo se, että piästivät viel poes sieltä antiikkimessuilta eevätkä ottanneet näyttelyesinneeks. Käsityömessuilta tul sualiiks helmijä ja riipuksia ja mosaiikkilaattoja. En häntä viel tiijä mittee niistä suap aekasiks mut jottain itejoita on jo alakanna pukata. Se on näjemmä vuosi vuodelta vuan lissääntynnä tuo korumyynti noillaki messuilla. Mutta piäasia ol irtiotto arjesta. Ja se tul tarpeeseen.

Kevvään rojektina on neulova loppuun syksyllä alotettu liivihame tytsylle. Malli löyty yhestä vanhasta lehestä ja väri vaehtu tytsyn lempiväriks. Toenen helemakappale on jo valamis ja toenen melkeen valmis. Sit puuttuuki yläosat ja viimeistelyt. Jotta puikot kilkattaa tuassiisa :)




Kaoniita kevät päeviä kaekille :)

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Lankalauantai ja trulleja ilmassa...

Se on notta piäsiäisen aeka nytten. Trulli istuu konneen iäressä, sen vihtoinkin tulleen uuven konneen. Tae oonhan mie jo opetelna tätä käyttee visniin kohta kuukauven päivät ja vielki kirroelen ko ee ihan putkeen vejä. Onkelma on lähinnä käyttäjässä ja sen älykkyyvessä ja siinä jotta voes muistoo tarkistoo mikä se on tään uuven konneen käyttöjärjestelmä. Mänin näjetse reippaana tytsynä ostammaan uuven tulostinmonitoimihärpäkkeen (ko evullisesti sae) ja ehä mie sitä siel puttiikissa muistanna, sitä yhtä pientä juttua. Kotona sit ko alon asentoo sitä härpäkettä niin kone herjaa jotta ei onnistu. Ja sit häntä yhtäkkiä piähän pälkähti jotta annaha olla ja katohan häntä paremmin niistä laitetiedoista jotta mites se ol se käyttöjärjestelmän kanssa. Annaha olla, härpäke vaati joko Windows xp:n, Windows 7 tahi Vistan. Ja arvotkeehan huvikseen jotta mikä se on tään uuven läppärin käyttöjärjestelmä? Noh, sehä on tietennii Windows 8. Että asennappa siinä sitten. Vuan eepä hättee. Parin ärräpiän jälkeen monitoimihärpäke asennettiin vanahaan läppärriin. Ja otettiin opikseen. Oon jo vuosia sitten myöntännä jotta oon piiloblondi ja notta tuo punanen tukka on vuan tekoälyä.

Pikku Pirulla on pukanna visiootten lisäks tillausta joten vappaa aeka on männy siivillä. Ja vappaata aekoo on nykysellään vuan illat ja viikonloput. Siinä ko kävi näjetsen niin jotta mänin maaliskuun eka töehin tarkotuksena olla vuan kuukaus niin parin päevän piästä tult Big Boss kyssyyn jotta miltee se tuntus olla töessä elokuun loppuun suakka. Että Pikku Piru piäs sitten sijjaistammaan saeraslommoo. Naoreskelin jotta oon taenna suaha Valtion oven rakkoon jalkaen polovee myöten. Vuan takas sihin aiheeseen eli visioohin ja tillauksiin. Saen häntä kipinän ja virkkasin pienijä vauvvan jalakaan sopivvii tennarreita. Innostun niin jotta tekasin niistä nukelle sopivii sersijoetakin. Ja ko sitte näötin työkaverille kuvvoo niistä ni johan tul tillaus. Tässä sitte tehhään kaks parija tennareita mutta onkelman pukkas ko pit ruveta suurentammaan ohjeesta. Ehä siinä muuten mittään vuan ko liijan kiireellä yritin suaha homman tehtyyn niin tul sitten sutta ja sekuntoo. Vuan nyt tehhään uusiks ja rauhallisesti. Sammaeselle työkaverille neuloon siärystimet ko olin helmikuun työttömänä. Notta tässeepä tuas Pikku Pirun Pajan tuotoksii:


Nää tennarit on ne niin sanotut koeversiot elikkään ne joesta homma läks liikkeelle.


Pikku Piru toevottaapi oekeen hyvvee piäsiäistä kaekille immeisille
ja oekeen kaonista kevvään kulkuva

:)

tiistai 19. helmikuuta 2013

Elämä on...

Muutamia ärräpäetä sisältävvää ärinää ja murinaa tuas tällä hetkellä. Mie ko ootan ja ootan yhä etelleen sitä uutta konettain. Lupasvat jotta se ois miulla jo viikolla 6. Vuan eipään näjy sitä konetta eekään kuulu puhelinsoettovakkaan. Hommija olis vaekka kuinka ja konetta tarvihtis. Ja ko ensteks saes sen uuven konneen niin sit piäsis hankkimmaan se monitoimilaetteen, sen jolla voes tulostoo, kopijoija ja skannata. Entinen ko teki lopun toeminnastaan jo toesta vuotta sitten. Tähän asti keplotellu miten kuten vuan nyt alakaes olla uuven paekka. Ne ko on nuo rahastonhoetajan hommat sellassii, jotta pittäes olla kunnon vehkeet kotona, ettei tarvihtes pitkin kylijä käövä tulostelemassa.

Noh, aenaskiin jottaen hyvveekin välillä. Viimenkiin ottivat polliisit yhteyttä ja nyt vissiin alakaes aekuisten oikeesti edetä sehhiin rikosilmotus, jonka jouvuin tekemmään syksyllä. Ja onneks suattiin korjattuva se mikä korjattavissa oli. Suap huokasta helepotuksesta ja mukulat piässöö toukokuussa leirikouluun Nauvoon. Jotta pistää jo hymmyilyttämmään.

Toesaalta eepä tuo koko aekoo hymmyilytä. Poeka polonen taenna suaha kuuluisan Noro-viruksen ko raokka on viijettä päevee vatta kuralla. Onneks käyp syöminen ja juominen ja ylleis kunto on pysynnä hyvänä. Vuan saeshan tuo loppuva jo. Jännityksellä ootettaan ollaako myö tytön kanssa suatu tartunta. Ja siinäpä sivussa Pikku Piru on tuas siirtynnä sinkkuäetiks. Piruja koko miessukukunta. Vuan eepä tuota jouva pitkin suremmaan. Elämä on.

Jotta näillä tuas mennään.

Kevät auringosta nauttien

tiistai 5. helmikuuta 2013

Onks miun vuki?

Näillä mennään... ja silleen.

Pikku Piru ol aeka kauvan poessa blogistaan ko tuppas tulleen kiirettä ja kaeken hyvän lisäks alko tää konneen rymä tuassiisa temppuilla. Vanaha ko tää rakkine on ja ee riitä kapasiteetit pyörittämmään näetä nykypäevän ohjelmia. Hermo on männä usseemmanki kerran tään kanssa ja ee oo oikeen hotsittanna tapella konneen kanssa sen enempiä. Vuan kohtapa pitäs sen puoleen helepottavan ko suan uuven konneen. Mänin ja tehin sopimuksen operaattorin kanssa, jotta suan netin ja konneen sopuhintaan kuukausierissä.

Mitä kiiruisiin tulloo niin työkiirreet on olna piällimmäesenä ja sit ol nuo joulutontun kiiruut. Työrintamalta kuulluu sellasta jotta tammikuun loppuun ol töetä ja nyt ollaan helmikuu kotosalla ja sit männään takas sammaan paekkaan maalikuun ekana. Aenaskii maaliskuu on töetä ja vähä eppäelys ittää, jotta olis huhtikuukin. Ja peukut pystyyn, jotta tärppeis oekeen kunnolla. Mänin ja hajin töessä avvoimena olevoo paekkoo. Joulu onneks tul ja män ja meenas aeka loppuu kesken. Tää tonttu ko väsäs tehä lahjoja melekeen yötä myöten. Ei onneks tarvinna ihan yötöetä tehä. Mutta tulpaan mieluisia lahjoja paketeista aattoiltana.

Tässeepä sitä satova näytille: mamma sae villasukat ja virkatun liivin ja siskosein sai keepin ja lapaset. (Lapasia tehessä kyl piäs parikin rummoo sannoo ko ol seihtemän lankoo solomussa kaeken aekoo ja eekä ne männä ihan niinko strömsössä tyylillä muutonkaan. Tarkka silimänen huomoo kyllä virheen.)




Että siinäpä sitä tärkeemmät tällä erree ja päevitystä tulloo jatkossa usseemmin kohan se uus kone kotia suahaan.

Jotta sihin asti:

Helmikuun hankien hohdetta

:)