Pikku Piru ol aeka kauvan poessa blogistaan ko tuppas tulleen kiirettä ja kaeken hyvän lisäks alko tää konneen rymä tuassiisa temppuilla. Vanaha ko tää rakkine on ja ee riitä kapasiteetit pyörittämmään näetä nykypäevän ohjelmia. Hermo on männä usseemmanki kerran tään kanssa ja ee oo oikeen hotsittanna tapella konneen kanssa sen enempiä. Vuan kohtapa pitäs sen puoleen helepottavan ko suan uuven konneen. Mänin ja tehin sopimuksen operaattorin kanssa, jotta suan netin ja konneen sopuhintaan kuukausierissä.
Mitä kiiruisiin tulloo niin työkiirreet on olna piällimmäesenä ja sit ol nuo joulutontun kiiruut. Työrintamalta kuulluu sellasta jotta tammikuun loppuun ol töetä ja nyt ollaan helmikuu kotosalla ja sit männään takas sammaan paekkaan maalikuun ekana. Aenaskii maaliskuu on töetä ja vähä eppäelys ittää, jotta olis huhtikuukin. Ja peukut pystyyn, jotta tärppeis oekeen kunnolla. Mänin ja hajin töessä avvoimena olevoo paekkoo. Joulu onneks tul ja män ja meenas aeka loppuu kesken. Tää tonttu ko väsäs tehä lahjoja melekeen yötä myöten. Ei onneks tarvinna ihan yötöetä tehä. Mutta tulpaan mieluisia lahjoja paketeista aattoiltana.
Tässeepä sitä satova näytille: mamma sae villasukat ja virkatun liivin ja siskosein sai keepin ja lapaset. (Lapasia tehessä kyl piäs parikin rummoo sannoo ko ol seihtemän lankoo solomussa kaeken aekoo ja eekä ne männä ihan niinko strömsössä tyylillä muutonkaan. Tarkka silimänen huomoo kyllä virheen.)
Että siinäpä sitä tärkeemmät tällä erree ja päevitystä tulloo jatkossa usseemmin kohan se uus kone kotia suahaan.
Jotta sihin asti:
Helmikuun hankien hohdetta
:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti