perjantai 12. syyskuuta 2014

Syyskiireet...

... on iskennä Pikku Pirun Pajalle.

Työt viepi enämpi ossoo aekoo jotenka kauhiasti ei jiä aikoo nuille kästöille mut nyt alakaapi sit pukata tuas niitä jouluvisijoita piähän. Maakuntalapaset on näemmä viennä männessään Pikku Pirun ja ny on kokkeilussa Kuopion lapaset. Jostain pittää suaha lissee nuita lapasohjeita ko ei ruaski männä Taitoshopista ostammaan pakettina. 7 veljestä lanka ko passovvaa hyvinnii nuihin maakuntalapassiin. Sen verti tulloo muunnettuva malliloita jotta värit on erilaesia ko malleissa. Vuan haetannooko mittään. Ompaan aenahiin tekijäsä näkössii eikä tuu ihan samanlaesia het vastaan.

Sit toenen mikä näjetsen vei männeessään ni on nuo sukat jotka neulottaan kärestä varteen. Kolomas par jo työn alla. Suunnitelmia syksylle on paljonnii. Lankoja on edelleenni niin jottei tiijä mihin niitä tunkis vuan tuas piti muutama kerä ostoo. Poitsulle meinasin lapasia tehä ko on piäsnä entiset "kutistummaan". Sukkijahi pitäs vissiin tekasta hälle ko alakaa olla jalaka sellanen siro 42. Sitte meinasin jotta pittää tekasta yhet tahi kahet ratsastuslapaset lissee tytsylle ko taitaa vissiin kasvoo hiänki. Ja niitä joululahjavisijoita tässä pikku hilijoo aletaan värkätä. Jos vaikka tänä vuonna ne ehättäs ihan sinne pukin konttiin ajoissa. Jos ei tota peukkuva nyt tänä syksynä telos.

Se iski lentsuhi Pikku Pirun Pajalle ja par viikkoo sitä on podettuhi. Nyt jo melekeen terve, vähän viel iäni reistaa ja yskittää. Mut kyl se tästä. Sitä ko pittää immeisen olla pikkuse hullun sorttinen nii eehän se millään pysy sairasvuottellaan vuan kampijjaa tonne mehtään väkisinnii. Ja sae sieltä iha mukavasti sualistakkii. Vajjaan ämpärillisen kanttarellukoita. Tatteja ee meitin apajille sattunna mut onneks on tuttuloeta joelta suap ostettuun niitä. Syksy on antanna satova ihan kivasti. Omista marjapuskista sae lisuketta mehukattillaan ja kääpiöomppupuuki anto isohkon sadon. Vaik puottikkii melekeen puolet muahan. Näillä antimilla se o hyvä lähtiä talavea kohi.


Rellukoita kuivattuna ja säelöttynä.


Terveellisijä "sipsejä" ellikkään oman omppupuun satova kuivattuna :)


Ja että ko yrität häntä ottoo kuvvoo kästöestä nii tulloo kuvvaan häntä... ja koko katti. Se onnii aeka mielenkiintosta ko on viis lankakerree samassa työssä ja yrität pittee ne jotenkuten järjestyksessä, niin eiköön siihen tuu sit tää neuleapuri. Ensi hään käyp makkoomaan sihin lankojen piälle ja sit alakaa sotkia niitä lankoja siinä.


Elikkä siinä ny on sit ne Kuopion lapaset, toinen peukkuva vaille ja toinen alakutekijöessä. Yhet valamiit sukat ja uus sukka tulollaan. Kesken eräsinä on ne etellisettii kuvatut. Pitäs tuassiisa ottoo ihtiään niskasta kiinne ja neulova entisiä valamiiks ennenko uutta saes alottoo.

Mutta näellä evväellä se Pikku Piru tuas etteenpäen männöö. Antosata syksyvä immeiset, mänkee ihmeessä mehtään nyt.

Syksynköllykkätä kaekille :)

P.S. Pikku Pirun elämässä jottain hyvvee uutista. Iskä voetti ekan erän vakavaa saerautta vastaan, jotenka piästään vähä henkäsemmään ja uattelemmaan tulevatahi elämätä. Positiivista mieltä ilimassa tuassiisa :)