keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Kymmenen kirosanaa...

...ja ykstoesta jottain vuan en muista mitä. Se on jotta Pikku Pirulla ollu viimme päevinä tuo v-käyrä sen veerti korkkeella jottei ou uskaltanna bloggaella kauhiasti. Ja suattaa olla jotta se käyrä viel nousee pilviin lähi päevinä. Tässä näjetsen on paljastunna sellanen sotku jottei sen pesemisseen riitä Omot eikä Tolut. Ee oo tiennä huutasko kurkkusuorana, itkiskö vae käviskö sitä ihan kurkkuun kiinni. Vihaks pistää ko pientä oravee harvassa metikössä josson viel harvemmassa käpyjä. Vuan yritettään nyt suaha homma jotensakin nätin oloseksi.

Mitä tulloo Pikku Pirun joulurojekteihin niin ens mäenen lahja on häntä piättellyy vaelle valmis. Vuan siitä ee passoo laettoo kuvvoo enneko joulun jäläkee. Suattaa nimittäen lahjan suaja käävä lukasemassa joskus tätähiin blogia. Toenen lahja on alullaan ja siitä sit aekannaan uskaltaa jo laittaa kuvannii tänne. Jahka se ny ensteks tulloo valmiiks. Itejoita kyllä pukkoo piähän lissee koko ajan. Elikkä noeta visijoita. Ja mitä tulloo siihen tuunausrojektiin, niin se on hyvällä mallilla. Nyt on vuan hukassa ne lautasliinat joesta meinasin laitella sihin koristeita. Mihinkähän mie ne oon tuas laettanna? Täyttyy mennä ehtimmään. Siitähin tulloo kuvia sitten tuonnempana. Jotta siihen asti ee muutako:

Antoisaa syksyn väriloistetta :)

lauantai 1. syyskuuta 2012

Kiirettä pukkoo...

... ja vauhtia piisaa. Mie vaan ihmettelen et mihin miun aika on nykyjään männy? No, töessähän se tietty männöö arkena ja sit viikoloput ko ravvaa metässä. Vuan on kuitenniisa hyvä miel ko pakkasessa on kanttarelleja ja mustikoita ja mehumaijakiin ruplattaa tuol keittiössä parraillaan. Miejän vanhalla mummolla ol tapana sannoo syksysin, jotta kenen jalaka kapsaa sen suu napsaa. Ja mie oon ihan sammoo mieltä mummon kanssa. Hiän opetti monta hyvvee asijata. Välillä on ikävä mummoo. Vuan eepä haikailla nyt.

Bloggaaminen on siis ollunna jonnii aekoo vähän niinko taka-alalla ja suosijolla myönnän jotta suatte tyytyy toestaeseks tähän ehken kerran kuussa päivitykseen. Pikku Piru ee oo kerinnä kauhiast tehä kästöetä mut muutaman tillauksen se on suanna tehtyyn. Uusin pikana toimitettu tillaus ol sit tällanen käslaukku serkkulikalle:


Vuan se alakaa syksy kiäntyä sille suunnalle, jotta Pikku Piru siirtyy neulepuikkoeneen jouluvalamisteluihin. Tillaus töetä otettaan vastaan harkiten mut tarvittaessa jonnii verran. Syksylle suunniteltu projekti on nyt hetken telakalla ja siirrettään talaveen ja ens kevvääseen. Projektiin tehhään töetä sitä mukkaa ko ennätettään joten kahottaan mitä tulloo. Vuan nyt pukkoo tuas visioita joululahjoehin ja niitä pittää siis ruveta vässeemään, jos miellii suaha nehiin valamiiks enne joulua. Luvassa siis uusia juttuja koha ehittään. Ens kertaan siis:

Hyvvee syksyn alakuu kaekille :)

lauantai 4. elokuuta 2012

Voe yhen kerran...

...ja jos toesenkin. Sehän jotta men Pikku Pirun elämä ihan uusiin kantimiin ja ihan vuan positiivisessa mielessä. Sekun niätsessä piäs töehin.

Sitä niinko on oltuna jo kolome viikkoa uuessa työssä. Työ on ihan mukavoo ja työkaveritkii tuntus olevan yhtä pimmeitä ko Pikku Piru itekkiin, eli omiensa joukkoon on piäsnä. Talon tavat jo osattaan aika hyvin. Vuan vähän on hirvityksen aeheitakin jo mieleen pukanna. Hirvittää ko joutuu käsittelemmään piämiesten rahoja, ihan raha rahana ja sit tilinä ko laskuja pannoo maksuun. Puhelin ee ennee pelota, sihin totuin meleko äkkiään. Vuan eniten taetaa hirvittee tuo esikoisen koulun käynti nyt syksyllä. Kevät män hyvin ko äiskä ol kotona avittelemassa ja lukemassa iäneen kokkeisiin. Suap nähä kuin käyp nyt. Ohan sitä tok illat ja viikonloput aekoo mut kuitenniisa. Pittää vuan toivoo että kaik lutviutuup.

Ohan täs tietysti jottain huonoakkiin täsä töihin piäsyssä. Jos niinko siltä kantilta tahtoopi asioita kahtoo. Se kun tuo vappaa-aeka rajottu ny hieman, nii ee ehi eikä jaksa nii hirviästi nuita kästöetä väkertee. Jottain kuitenniisa sitä on tuas suatu aekaseks ja muutama tillauskin tehty valamiiks. Par tillausta on viel vähän vaiheessa, toinen valmiina hyväksyntää vaella ja toenen viel vähän kesken. Suattaa olla jotta syksyks suunniteltu projekti nyt pannaan vähän jäihin tae sitten ei. Sen näkköö ajastaan. Vuan tässä olis tällänen pikkanen viritelmä Suuren käsityölehden kesäliitteen ohjeesta hiukan mukailtuna:

Se olis kello viiden tee katettuna kahdelle
kera mansikkaleivoksen,
tehkeepä hyvin :)

Pikku Piru pallaeloo tuas astialle kohan kerkiää. Sihin asti ee muuta ko elokuun kaoniita iltoja kahtommaan :)

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Pakollista taukoa pukkaa...

Oliskohan tää nimeltään sairaslomaa harrastuksesta vaikkei oo käynynnä lekurilla? Miun jos kenen pittäis jo tietee, et minkä urheilussa voittaa sen terveydessä aina menettää. Piäsin viime keskiviikkona viimenkin pelloomaan yhtä lempilajeistani elikkä pesäpalloo. Ja kuinkas ollakkaan, sain sitten het aluks urheiluvamman. Tul nimittäin melkosella voimalla pesäpallo oikian käden kyynärpiähän, puolittain niinko kynärtaipeeseen. Ja vaikka ylleensä en kivusta itke, niin voe tokkiisa jotta suatte uskoo, et itkuu viänti tää eukko. Vuan eihän siinä mittään, peli jatku het ko alko sormet tuas toimii. Heitot ei oikeen lähtennä sen jäläkeen mut etukentällähän mie kopparina olinkii. Lyönnit läks kyllä ja osuma tarkkuus parani sattaan rosenttiin.

Noh, iltasellahan mie sit viel yritin neuloo vuan ei se oikeen tuntunna hyvältä. Ja sit alkokin muutaman yön torkkumis jakso. Ei tarvinna kauhiasti nukkuu ko sattu kyynärpiähän niin makiaan. Ja eipään oo tarvinna kästöitäkkään tehä viikkoon. Yritin mie eilen tuas virkata vähän aikoo ja sit neulookin vuan ei siijä. Jotta pakollinen tauko nyt tul ja uusia töetä ei oo viel esitellä. Vähän häntä ketuttaa vuan minkäs mahat. Hyvvee on jo se että suan nukkuu yöllä mut eipä se auta paljua ko sormet syyhyvvää kästöetten perrään.

Jotta katellaan ny kui kauan tä miun "sairasloma" ny kestää. Toivottaan jotta pian tuas pallaan hommiin. Sihin asti: aurinkoisia kesä päeviä toivottaa

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Vähiin käyp ennenko loppuu

Nimittäin se näyttely. Viimeinen viikko menossa ja ens maanantaina olis sit esissä näyttelyn purku. Jotenkin tuntuu että vastahan mie sain sen laitettua ja hurrasin eka projektin toteutumiselle. Ja nyt miun se pittää sit purkaa. Mutta yllätyksenä oon kuullu jotta moni on kyselly onko kysseessä myyntinäyttely. Siltä pohjalta onkin hyvä jatkaa yhden projektin visiointia ja syksymmällä siitä ehkenpä sitten kuuluu. Tyttönen on kylläkin mielissään ko äiskän näyttely loppuu ja yks tytsyltä lainassa ollu nukke palajaa kottiin. Tässä vielä niitä kuvia joita taisin jossain alkuvaiheessa luppailla:

 




Mutta eipä surra näyttelyn loppumista vuan jatkettaampa uusia juttuja. Uutta kokoajan työn alla ja pian tuas esitellään mitä on suatu aikaseksi. :)

torstai 21. kesäkuuta 2012

Vihaisia lintuja liikkeellä...

Jahas, sitä on nyt sitten jääty koukkuun ja kirjaimellisesti :) Siis enpä olis uskonna että vihaiset linnut voep viijä sitten meikäläisenkin mennessään. Mutta niin vuan on piäsnä käymään. Ajatushan läks siitä että sain tillaustyön tehä virkkaamalla Salama McQueenin ja Martin. Valmista ohjetta en löytännä tähän hättään, joten tuas alettiin pähkäillä ja sovitella. Ja tulos oli, jotta Salama synty ja Martin kohalla pit todeta ettei rahkeet riitä (vielä). Kaipa sen tunnistaa:


Tillauksen tekijä pyys sit Martin tilalle Angry Birdsiä. Ja miehän tartuin haasteeseen. Tuli yks lintu ja sit toinen ja sit niitä lehahti koko parvi. Ja toinen ja kolmas parvi. Lintuja synty kahta eri kokoa. Isompi on halkasijaltaan n. 7 cm ja pienempi n. 4,5 cm. Pikkusten parvesta puuttuu vie toi tyttölintu. Pienissä on sellanen ripustuslenkkikin. Lanka on Novitan Miami ja koukku nro 3. Jotta kirjaimellisesti taisin joutua koukkuun ;)



Kotirauha on sitten männyttä tällä hetkellä. Mukuloitten leirit on loppunu ja sen mukasta mekkallaa kyl sit piisaa. Partioleiriltä tuli kottiin hieman kosteita, hieman nuhjusia, hieman haavoittuneita ja hieman väsyneitä sankareita mutta ah, niin onnellisia ja tyytyväisiä. Nyt sit äiskän hermot kärsii ja toivottaan, että ilimat muuttus paremmiks, jotta piästäs mahollisimman paljon ulkoilemmaan.

Että ei muuta ko oikeen leppossaa keskikesän juhlaa kaikille :)

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Visioista toteutukseen :)

Siitä se ajatus sitten lähti, sitä mattoa virkatessa. Piti kokkeilla pien kori ensin ja sitten ostaa lempiväriä kudetta. Ja eiko hommiin. Ei ollu ies mittään mallia tahi ohjetta, ihan vuan omasta pikku piästä tuas pukkas mallia. Ekaks synty tollanen ostoskassi. Ja hyväksi jo havaittu:

Täytyy kuitessiin tunnustaa, että kuva on hiukan lavastettu :). Nostin ton meitin kissin tonne kassiin mut kyl hää ihan itte tykkäs, että siel on hyvä muatakin. Kassia on jo parikin kertaa käytetty kaupassa ja toimii ko unelma. Ja eihän se tietty olis Pikku Pirun pikku piä, jossei sieltä het pukkois uutta visiota entistä totteuttaessa. Elikkä siinä sitten asiasta innostunneena otinpa ja näpräsin sitten tälläsennii:

Ja het viritin koristeetki paikalleen :). Jo joitakin vuosia sitten totesin, et miusta on tulna vanha ko iski käsilaukkumania. Nyt se mania näemmä on jo piäsnä näin pahaks. Mutta mitäpä tuosta, eikun porskutettaan etteenpäen.

Tässä onkii hyvvee aekoo värkkäillä näihin visioitten parissa ko mukulat on viel tään viikkoo leirillä päevät ja ens viikol viel par päevee partioleirii. Välillä jos vaikka käyttäs tuota koukkua nuero 3 ja tekis noita amigurumeja. Niitä sitten esitellään koha sarja on valamiina, että palattaanpa astialle tuonnempana.

Jotta tihkusatteista kesäpäevää vuan kaikille

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Valmistakin tulloo joskus.

Se on se käsityöhörhön ongelma et on liian vähän aikaa ja liikaa visioita. Monta ompi työtä kesken mutta jottain aina valmistuukin. Ja sainhan mie enstöikseni valmiiksi sen kokeiluni trikookuteen ja virkkuukoukun kanssa. Tällänen siitä tuli:

Täytyy myöntää, ettei se nyt oo ihan ko Strömsössä mutta kuiteskin. Terassimatto 140 x 60 cm. Ja siin olis olevinnaan purjelaiva tos matossa. Miul on meinaan takapihan teemana merihenkisyys ja tietenkään en sit voena tyytyä aluks tekemmään mittään perinteistä pyöreetä mattoo tahi ees raidallista, vaan het piti viäntee siihen jottain kuviota. Ja sen siitä sitten sai palkakseen. Vaan enpä lannistunna, vaan kävinpä ostaa paukasemassa eilen puoltoista kiloa uutta kudetta ja se on jo keritty ja alotinpa sitten jo uutta juttua tehä. Siihen palataan sitten aikanaan.

P.S. Luulisin että toi terassinmatto on kuiteskin liki täydellinen, ainaskin meitin kissien mielestä. Meinaan ko jo tekovaiheessa vanha rouva totesi matontekeleen olevan hälle passeli, vai mitteepä tuumailisitte? :)

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Visioita pukkaa...

Voi käpy!

Tään hörhön ei pitäis kyllä ikuna nähä mittään mikä liittyy käsitöihin tai askarteluun. Niinhän siinä taas kävi että visioita alko pukata Pikku Pirun pikku päästä ja se män ja osti muutaman kilon trikookudetta. Sit sitä istuttiin parikin tuntia olkkarin lattialla ja manattiin ko yritettiin saada ne pari vyyhti sotkua siisteiksi keriksi. Mutta mie voitin kokonaisluvuin 23-0 elikkä 23 kerää kahdesta vyyhdistä. Ja sit eikun koukku nro 10 kätöseen ja hommiin. Mielenkiinnolla ootan tullooko siitä yhtään miun vision näköstä, siitä lopputuloksesta nimittäin. Oman mielenkiintonsa hommaan tuo nuo kissi kaverit jotka tuumas jo kerintä vaiheessa että hyö halluu olla suureks avuks. Vaan mie en oikeen ollu sammo mieltä heitin kanssa. Ja virkkoominen on myös luku sinällään ko vanhempi kisseistä tahtoo olla nois kerissä kiinni. Vaan kyllä se siitä.

Virkatessa myös sit pukkoo koko ajan uutta visiota ja näil näkymin sitä pittää ens viikolla käyvä ostamassa lissää tota kudetta. Ja siin voipi käyvä niinkin että miun kutteet hupennoo ko silmä välttää. Tyttäreni jo kyseli että saako hääkin virkata noista kutteista. Pithän se luvata et jos tähettä jääpi nii hiän suap ne itelleen. Joku tolkku täs kuitenniin pitäs suaha itelleen ko on tullu haalittua noita tilaustöitäkin muutama ja sit on hiukan vaiheessa muutama muu työ. Hörhö ko on.

Vaan niin se sit kesäkin tulloo ja lapsosten loma alkaa. Huomenna tää äippä tuas niiskuttaa kevätjuhlassa ja haikailee ko äiskän pienet onkii jo niin isoi että. Mihin miun vauvat on hävinneet?

Mutta ei siinä auta itku markkinoilla. Hyvää viikonloppua ja kevätjuhlia/lakkiaisia/valmistujaisia mitä nyt kelläin on esissä.

Aurinko terveisin

perjantai 25. toukokuuta 2012

Lankakerä ja mitä siitä seurasi

Mitä tapahtuu kun käsityöhörhö löytää lähikaupastaan seuraavanlaisen lankakerän(-keriä)?:
No, ostaa tietysti yhden kerän vaikkei edes tiedä vielä mitä siitä tekisi. Kotona lanka "polttelee" näpeissä ja niin etsitään sopivat pitkät puikot (4 1/2) ja luodaan epämääräinen määrä silmukoita. Ensimmäisten parin kierroksen jälkeen mieleen juolahtaa jonkinlainen pitsikuvio, jota aletaan heti työstää. Kun neuletta on syntynyt n. 20 cm, työlle löytyy lopulta nimikin. Eli syntymässä oli vauvan vaunupeitto, vaikka vauvasta ei ole tietoakaan (eikä kai tule olemaankaan, vaikka ankara vauvakuume onkin iskenyt näin kesänkorvalla). Ehkäpä laitan sen sitten myyntiin tai lahjoitan jollekin serkuistani, jotka ovat saaneet vauvoja viime aikoina.

Tällainen siitä kuitenkin sitten tuli. Joskin se ei ole vielä lopullisesti valmis. Täytyy pestä ensin ja ommella reunoihin vielä koristeeksi nauhaa. Pohdin jo, että samasta langasta tulisi myös söpö nuttu ja sukat ja myssy jne. Mutta taidanpa kuitenkin neuloa hiukan isommassa mittakaavassa ja tekaista tyttärelleni kesäisen nutun tästä langasta. Jahka muut projektit myöten antaa. Se on sitten muuten viikonloppukin alkamassa ja lapsosilla viel viikko koulua. Ei muuta ko hyvää viikonloppua jokaiselle :)

P.S. Ei se yks kerä ihan riittäny, tähän meni puoltoista kerää :)

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Konsteja jos jonkinlaisia

Mummo-sarjakuva on yksi lemppareistani ja tää oli vaan jotenkin niin osuva:

Miullakin ois kaks "huovutuskonetta" kotona. Pitäsköhän kokkeilla toimisko ne noin :)

Mutta ihan muuta. Käyköhän toisille innokkaille käsitöiden harrastajille useinkin samoin ko miulle tänään. Nimittäin että ostaa lankaa vaikka ei tiedä vielä mitä siitä tekee. Ostin tänään kerän Novitan Puro Batik lankaa, sellaista kirjavaa, enkä todellakaan viel tiedä mitä siitä syntyy. Se oli vaan niin houkuttelevan näköistä ja pirteetä. Mut eiköhän siitä jotain kehkeydy viel.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Historiaa ja pölykerroksia

Eli kaikkihan sai alkunsa jo hamasta lapsuudesta. Äiskä aina sanoo että mie synnyin sakset toisessa kädessä ja puikot/neula toisessa kädessä. Olen siis askarrellut ja tehnyt käsitöitä koko ikäni. Vuosien saatossa on tullut siis tehtyä aika paljon omaksi ja lahjaksi kaikenlaista.

Lasten säbäharrastuksen ansiosta miulla on ollut maanantaisin runsaasti aikaa pitää "ompeluseuraa" kirjastossa ja kiitos kirjastotätimme (joka heitti ajatuksen ilmoille), sain pystytettyä näyttelyn kirjastoomme. Mänihän siinä tietty vuosi ennenko se näyttely tuli toteutettua mutta tässä se kuitenkin on:

 
Tässä on toki vaan osa siitä näyttelystä, pittää ottaa paremmat kuvat  lopuista näyttely"esineistä". Saavutus se on tämäkin, ainakin meikäläiselle. Tästä on ny hyvä jatkaa, niin näpertelyä kuin tätä bloggausta.

Nyt se tapahtuu

Kaiken ketutuksen lomassa sain sitten tämänkin projektin siihen malliin, että voin sanoa näin. Nyt koittaa se hetki, kun tästä tulee julkista. Ei tää blogi nyt ihan viel oo miun näkönen mut kuiteskin: nyt se julkistetaan. Nyt loppuu myöskin kirjakieleen kompurointi ja lukihäröt on sallittuja. Tästä etiepäin mie kirjotan just niinko kirjotan. Ja siihen on tyytyminen.

Hienosäätöjä viel tehään mut haittaakse?

Kuiteskin: Tervetuloa Pikku Pirun Pajalle!

tiistai 8. toukokuuta 2012

Vähitellen vähitellen

Vähitellen tämä alkaa sujua, nimittäin tämä blogin tekeminen. Alku on aina hankalaa ja etenkin kun koneeni tahtoo jumittaa. Ja muutenkin on kaikki vielä hakusessa. Mutta kyllä tämä tästä. Blogin ulkomuoto hakee vielä itseään mutta joskus se vielä on miun näkönen eli ihan Pikku Pirumainen ;) . Siihen asti: näillä mennään.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Ajatuksista teoiksi

Siitä se ajatus sitten lähti...

...se idea omasta blogista. Ajatus lähti liikkeelle siitä, kun eräänä pakkaspäivänä oli hiukan "pahankurinen" fiilis ja huitaisin neuloa itselleni pipon. Ja muutaman lisää. Sitten tulikin visioita jatkosta ja tässä sitä ollaan. Alkaa uuden opettelu eli bloggaaminen. Pikku Pirun Paja pyörii vielä hyvin hiljaisesti mutta kehitelmissä on syksyksi taas uutta. Siihen asti Pikku Pirun Pajalta voi lukea kuulumisia toteutuneista ja suunnitelmissa olevista visioista ja kaikenlaisista mietteistä, mitä voi ihmislapsen päässä liikkua.